Velasta ja köyhyydestä pitää puhua faktoihin nojaten

Kansanedustaja Timo Suhonen kirjoitti (WL 30.8.) hallituksen toimista tavalla, joka antaa harhaanjohtavan kuvan tilanteesta. On tärkeää, että vaikeista asioista keskustellaan rehellisesti ja tosiasioihin pohjautuen.

Ensinnäkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvio, jonka mukaan 27 000 lasta putoaisi köyhyyteen, ei ole varma lopputulos vaan mallinnus. THL itsekin korostaa, että laskelmat eivät sisällä käyttäytymisvaikutuksia, kuten esimerkiksi sitä, että ihmiset hakeutuvat töihin tai muuttavat elinkustannuksiltaan edullisemmille alueille. Siksi on väärin esittää arvio ikään kuin se toteutuisi täsmällisesti.

Toiseksi myös SDP on sitoutunut velkaantumisen taittamiseen. Erona hallitukseen on, että SDP:n resepti perustuu pääosin veronkorotuksiin. Mutta tämä maa ei nouse verottamalla. Kasvu ja työllisyys syntyvät investoinneista, työnteon kannustimista ja kilpailukykyisestä yritystoiminnasta.

Suhonen kritisoi hallitusta yhteisöveron alentamisesta, jonka arvioidaan staattisesti vähentävän verotuloja 800 miljoonaa euroa. Todellisuudessa alennuksen tarkoitus on vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella investointeja Suomeen. Dynaamiset vaikutukset voivat kasvattaa veropohjaa ja luoda työpaikkoja. Tämä puoli jää Suhosen kirjoituksessa mainitsematta.

On myös muistettava, että hallitus on tehnyt lukuisia muita toimia työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi. Työttömyyden nousu juuri nyt johtuu ensisijaisesti heikosta suhdanteesta, korkeasta korkotasosta ja viennin ongelmista, ei yksin hallituksen päätöksistä. Hallituksen ratkaisut vaikuttavat viiveellä, ja niiden onnistumista voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä.

Paljon keskustelua on herättänyt myös niin sanottu velkajarru, jolla tarkoitetaan sitoumusta saada valtion velka hallintaan ja turvata palvelujen rahoitus myös tulevaisuudessa. Hallituksen linja on vastuullinen: velanoton sijaan taloutta sopeutetaan ja verotusta suunnataan kasvua tukevaksi. Suomen taloudelle on lisäksi ennustettu kasvua vuodelle 2026, arviolta 1,5–1,9 prosenttia, mikä luo pohjan kestävälle nousulle.

On reilua käydä poliittista keskustelua, mutta lukujen vääristely ja yksipuoliset tulkinnat eivät palvele kansalaisia. Meidän pitää katsoa kokonaisuutta: velkaantumista on hillittävä, mutta samalla on luotava edellytyksiä työn, investointien ja kasvun syntymiselle. Vain näin Suomi voi nousta nykyisestä tilanteesta.

Pohjois-Savon Perusnaiset ry puolesta,
Tiina Grönlund