Mielenterveyden hyvinvointi lisää jaksavaa toimintakykyä

Mielenterveydenhoidon merkitys vanhustyössä korostuu etenevissä määrin. Ihminen on kokonaisuus ja kokonaisuuden rakentumiseen vaikuttaa fyysinen ja psyykkinen tasapaino. Kotihoidon palveluiden jatkuva kehitys on nykyaikana välttämätöntä ja hyvin huomioon otettua. Mielenterveyden hoito tulisi ottaa huomioon suurempana osana asiakkaan kokonaisuuden huomioivaa hoito suunnitelmaa. Moni fyysinen vaiva voi olla heijastumaa psyykkisestä kuormittumisesta. Vanhusten mielenterveyden hoidossa voi olla haasteita saada apua esim traumatilanteiden purkuun. Tälläinen tilanne voi syntyä esim puolison menettämisen tai muun äkillisen tilanteen aiheuttamana. Omaishoitajan psyyke voi joutua käsittelemään suuria asioita, omaisen käytöksen muuttuessa esim dementian seurauksena.
Oikeanlainen apu on tarpeen tilanteissa joissa omat voimat ovat koetuksella.
Valtakunnallisesti on huomioitava yhä suuremmalla tärkeydellä psyykkisen epätasapainon vaikutus fyysisiin tuntemuksiin.
Joskus kiputilat ja puristava rintatuntemus onkin seurausta psyykkisestä kuormituksesta. Oikean avun saaminen voi viivästyä ja ensiapua voidaan hakea päivystyksellisestikin tai ensihoitoa käyttäen.
Vanhusmielenterveystyön saaminen hädän hetkellä tulisi turvata. Lisäksi esim kotihoidossa valtakunnallisesti asiakkaat voisivat hyötyä omasta mielenterveyshoitajasta ja olisi paikallaan tälläinen uudistus osana hyvää kokonaisuutta.
Kokonaisvaltainen asiakkaan terveyden huomiointi lisää yksilön hyvinvointia ja ylläpitää jaksavaa toimintakykyä kuin lisää tehokkuutta ja oikeanavun ja – tarpeen tunnistamista jopa ennaltaehkäisevästi sekä lisäten kustannustehokkuutta oikean hoidon saavuttamisen onnistumisessa. Pidetään huolta toisistamme.