Koulukyydeissä kuljetetaan arvokkainta lastia

Haja-asutusalueiden koulukyyditysten suuntaus on ollut sellainen, että perheiden vastuu kyytijärjestelyissä on kasvanut vuosi vuodelta.

Ennen tuttu kylätaksi saattoi hakea oppilaat kotipihoistaan eivätkä odotusajat olleet pitkiä. Nykyään yhä useammassa perheet vievät aamuisin ensin yläkoululaisensa hakupisteeseen tai koululle saakka ja sen jälkeen alakoululaisensa.

Lasten kuljetukset vaativat perheiltä ponnisteluja ja työnantajilta ymmärrystä ja venymistä. Kaikki hakupaikat eivät ole edes turvallisia, varsinkin kun kelit muuttuvat talvisiksi.

Yhdistettyjä hakupisteitä perustellaan sujuvuudella: hakupistoja on aiempaa vähemmän ja odotusajat niillä lyhyemmät kuin kotipihassa. Silti esimerkiksi Oravikoskella hakuaika on ollut jo kello 6,44, kun koulu alkaa kello 8. Siinä tulee koulupäivälle pituutta, ja tärkeään koulutyöhön tarvittavat voimat joutuvat koetukselle. Paukarlahdessa kaikille oppilaille ei ole riittänyt turvavyöpaikkoja.

Konnuslahdessa on jopa ehdotettu muuttoa keskustaan, kun on toivottu muutosta kyytiasioihin.

Leppävirta on saanut Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnuksen. Palvelevatko nykyiset kyytijärjestelyt tätä imagoa?

Tähän tarvitaan parannusta. Maaseudutkin tarvitsevat asukkaansa, tai ne riutuvat kasaan.

Koulukyydeissä kuljetetaan arvokkainta lastia ja silloin turvallisuus on oltava ykkösasia. Koulumatkojen kokonaiskestojen on oltava mahdollisimman pienet, myös pitäjillä.

Leppävirtalaisia perheitä kuuntelemalla löytyy varmasti rakentavia ja hyviä ratkaisuja, sillä heidän kokemuksistaan saamme arvokasta faktaa, mikä sujuu ja mikä ei. Kannustankin kuntalaisia osallistumaan vielä lisää ja siten vaikuttamaan alueen asioihin.

Kunta on kuntalaisia varten ja tämän pitää olla hyvä paikka kaikille ikään katsomatta. Se tehdään yhdessä.

Heidi Herranen

Kirjoittaja on Leppävirran kunnanvaltuutettu (ps.).