Jos henkilöstöltä vaaditaan joustoa ja palveluita karsitaan myös päättäjien pitää osallistua säästötalkoisiin.

3.11.2026

Kun Pohjois-Savon hyvinvointialueella etsitään säästöjä, katse kääntyy liian usein henkilöstöön, lähipalveluihin ja tavallisten ihmisten arkeen. Mutta milloin tarkastellaan päättäjien omia kustannuksia? Miksi säästöjä pitäisi aina vaatia muilta? Olisiko aika hieman virtaviivaistaa syntynyttä keskustan, sosiaalidemokraattien ja vasemmiston puliveivaamaa hallintohimmeliä?

Veronmaksajien rahoilla toimivan organisaation jokainen euro on käytettävä harkiten. Tämä koskee myös poliittista päätöksentekoa ja sen ympärille rakentunutta hallintoa.

Pohjois-Savossa on 69 aluevaltuutettua, 13 aluehallituksen jäsentä sekä useita lautakuntia ja jaostoja. Luottamushenkilöille maksetaan muhkeita kokouspalkkioita, puheenjohtajille lisäksi suurempia palkkioita ja vuosipalkkioita. Päälle tulevat matka- ja kokouskulut, ruokailut ja tarjoilut. Kun kaikki lasketaan yhteen, kyse ei ole pikkurahoista.

Onko nykyinen määrä toimielimiä, kokouksia ja luottamushenkilöpaikkoja todella välttämätön? Voisiko lautakuntien ja jaostojen määrää tai kokoa karsia? Tarvitaanko jokaiseen asiaan oma kokous? Vähemmän hallintoa, vähemmän kokouksia ja vähemmän päällekkäistä päätöksentekoa. Siinä olisi yksi paikka aloittaa säästöt.

Aluevaltuutettujen määrä on lain mukaan Pohjois-Savossa vähintään 69, joten sitä ei voida vähentää omalla päätöksellä. Muiden toimielinten osalta tarkastelulle on kuitenkin tilaa.

Myös matkustamiseen ja kokousjärjestelyihin pitää saada järkeä. Voisimmeko suosia yhteiskyytejä, etäkokouksia ja halvinta tarkoituksenmukaista matkustustapaa? Ovatko kokouspäivien ruokailut ja tarjoilut aina välttämättömiä? Pienistäkin kuluista kertyy vuodessa merkittävä summa.

Sitten on vielä aluevaltuustoryhmien ryhmäraha. Pohjois-Savossa sitä maksetaan 4 000 euroa valtuutettua kohden vuodessa. 69 valtuutetulla laskennallinen vuosimäärä on 276 000 euroa.

Onko veronmaksajien tehtävä rahoittaa poliittisten ryhmien toimintaa näin suurella summalla samaan aikaan, kun hyvinvointialue säästää ihmisten palveluista? Minun mielestäni ei. Ryhmärahan maksaminen pitäisi lopettaa. Poliittisten ryhmien toiminnan rahoittaminen ei kuulu hyvinvointialueen lakisääteisiin palvelutehtäviin.

Näillä toimilla ei yksin ratkaista hyvinvointialueen talousongelmia. Kyse on vastuunkannosta ja oikeudenmukaisuudesta. Jos henkilöstöltä vaaditaan joustoja ja palveluista karsitaan, myös päättäjien on osallistuttava säästötalkoisiin.

Tiina Grönlund
Aluevaltuutettu